Tässä blogissa en tule varmaankaan arvostelemaan runokirjoja paljoa, koska kirjoittajanlahjat eivät taida niiden analysoimiseen riittää. Runoja luen ja olen lukenut toki, vaikkakin vähänlaisesti. Niinpä koin tämän runokokoelman hyvänä tutustumisena etenkin suomen tunnetuimpien runoilijoiden runoihin. Näistä monen tuotantoon haluan ehdottomasti tutustua enemmänkin.
Kirjan idea on ollut pyytää julkisuuden henkilöiden suosikkirunoja rakkaudesta. Kirjassa runoja esittelee 150 henkilöä. Koska jokainen käsittää rakkauden eri tavalla, kokoelmasta löytyy runoja Yrjö Jylhän isänmaallisesta runosta Markku Innon underground-runoon ja siitä taas A.A.Milnen Nalle Puh-runon kautta klassikkorunoilijoiden mm. Eino Leinon, Kaarlo Sarkian, Aaro Hellaakosken, Uuno Kailaksen ja Lauri Viidan runoihin. Ulkomaisia runoja on ehkä noin 40 prosenttia. Itämaisia runot ovat niissä hyvin edustettuna.
Kokoelmahan on ilmestynyt jo 80-luvun alussa, mutta eiväthän hyvät runot vanhene. Ja minusta ainakin on mielenkiintoista lukea monen jo edesmenneen kuuluisuuden runoesittelyä. Mitä itse runoesittelyihin tulee, taso vaihtelee, välillä tuntuu että lyhyt runo on yliselitetty esittelyssä, välillä taas valitsijat kertovat tosi mielenkiintoisia tarinoita siitä kuinka runo on liittynyt hänen elämäänsä. Esimerkkinä mainittakoon erään poliitikon koskettavan tarinan surutyöstä miehensä sairastuttua syöpään, ja kuinka hän valitsi P.Mustapään Muisto-nimisen runon kuolinilmoitukseen. Itse runo on lyhyt, tarina siihen liittyen herkistää lukemaan sen tavallista tarkemmin.
Kaikenkaikkiaan koin Runoni Rakkaudesta-kirjan onnistuneena kokoelmana. Kuten sanoin, erityisesti vähänlaisesti runoja lukenut saa siitä eniten irti, siinä on paljon nimirunoilijoiden tunnettuja runoja, mutta varmaan useimmille löytyy 391:sta sivusta monta uuttakin tuttavuutta. Ja tuttuihin runoihinkin saa uusia kulmia esittelytarinoiden kautta.
Kaikkein suurimman vaikutuksen minuun kokoelman runoista teki Kaisu Pato-Ojan maaltamuutosta kertova riipaisevan kaunis runo Pielisen balladi. Postaus päätettäköön pieneen lainaukseen siitä: ”Väsyneenä hellin mielin/ saanko sanoa tämänkin/ sopu sisarusten kesken/ ilon tuopi arkeen, pyhään/ lapsennekin mallin saavat/ rakastavat toisiansa/ ketju jatkuu kauemmaksi/ elämälle arvon antaa.”
